Tornion kirkossa otetaan käyttöön uusi antependium eli alttarivaate ja valkoiset kirkkotekstiilit 1. adventtina, 1.12.2024. Uniikit tekstiilit ovat tekstiilitaiteilija Helena Vaarin suunnittelemat ja valmistamat. 

Tornion kirkon alttarilla on ollut 112 vuotta punainen antependium, joka on tekstiilitaiteilija Lina Palmgren (1876-1968) suunnittelema ja Suomen Käsityön Ystävien valmistama vuonna 1912. Yli satavuotias alttarivaate on hyvin kulunut, työnsä tehnyt ja ansaitsee päästä eläkkeelle. Tekstiili mahdollisesti restauroidaan ja asetetaan esille Tornion kirkkoon.

Uusien kirkkotekstiilien nimi on Joka aamu on armo uus (virren 547 mukaan). Alttarin etuosan peittää antependium eli alttarivaate. Tekstiili on yksittäiskappale. Valkoisiin kirkkotekstiileihin kuuluu myös lukupulpetin etuosassa käytettävä liina, ehtoollismaljaa peittävä kalkkiliina ja papin käyttämät tekstiilit – messukasukka ja stola. Näihin kirkkotekstiileihin valmistuu myöhemmin myös violetti, vihreä, punainen ja musta värisarja. 

Tekstiilien kankaat ovat villaa. Taidekirjonnassa Helena Vaari käyttää myös silkkiä, puuvillaa ja viskoosia, sekä kankaissa että kirjontalangoissa.

Kirkkotekstiilit ovat tärkeä osa messua. Aivan kuten puhe, musiikki, kukat, kynttilät ja koko kirkkotila,
tekstiilit juhlistavat ja julistavat jumalanpalveluksessa pyhää sanaa. Kirkkotekstiilit ovat sekä taide- että käyttötekstiilejä.

Tornion kirkon kirkkotekstiilien symboliikkaan eli vertauskuviin sisältyy aiheita Tornion kirkon maalauksista, historiasta ja ympäröivästä luonnosta.

Alttari on kirkon itäpäädyssä, josta aurinko nousee. Valo tulvii kirkkoon sisään itäisestä ja eteläisestä ikkunasta. Valo on myös kultaisissa köynnöksissä, kirjoituksessa ja monissa yksityiskohdissa. Kirkkosalissa keskikäytävän molemmin puolin puurakenteissa erilaiset puut reunustavat polkuamme alttarille. Jokaisen puuaiheisten maalauksen takaa heijastuu valoa.

Puut ovat kuin ihmisiä. Puut ovat kaikki erilaisia. Nekin ovat ikään kuin matkalla kohti valoa. Kuljemme puiden ohitse, niiden mukana. Puut johdattavat ihmisiä. Puiden reunustama kirkkotie alttarille jatkuu alttarilla antependiumissa.
Maaluksissa monien puiden juurella on hahmoja, ihmisiä. He hakevat turvaa puista ja lepäävät puun juurella. Tornion kirkko on puukirkko, siksi puuaihe on hyvä myös tekstiileissä.

Lilja-symbolit toistuvat puisissa koristerakenteissa. Liljojen sisälle on maalattu punaista väriä veren symbolina. Ne viittaavat Jeesuksen uhrikuolemaan ja Marian kärsimyksiin. Lilja on sekä Jeesuksen että Marian symboli.

Kirkon puupintoihin on maalattu ootrauksia (marmorin jäljitelmiä). Ne näyttävät oksilta, puunsyiltä ja juurilta. Samanlaista pintaa Helena Vaari on kirjonut tekstiileihin – juurien ja oksien viivat syntyvät ompelulangoista.

Antependium peittää alttarin edestä ja molemmilta sivuilta. Tekstiilin pituus on 2,5 m ja korkeus 1 m.
Tekstiilin yläosaa taidekirjotut koristeelliset kultaiset valon pyörteet löytyvät monista kirkon rakenteista. Ne ovat kuin liikkeessä. Kun valo osuu niihin, ne näyttävät eläviltä. Ornamenteissa näkyy myös liljan muotoja, joita on veistetty kirkon moniin puukoristeisiin. Kirkkotie jatkuu antependiumissa. Valo tulvii tekstiilin keskeltä. Kuljemme valoa kohti.

Antependiumin oikealle sivulle eli kirkon eteläiseen suuntaan, taiteilija on kirjonut suuren männyn ja kesäpäivän poutapilvet. Ihmisiä on lepäämässä puiden juurella, kuten kirkon käytävän maalauksissa.

Tekstiilien vasemmalle sivulle, kirkon pohjoiselle puolelle, on taidekirjottu yö ja koivu. Koivu ja tähti on Sakari Topeliuksen kertomus lapsista, jotka etsivät kotia. Tarina kertoo koti-ikävästä ja kristityn taivasikävästä. Puiden juurella istuu ihmisiä. He hakevat turvaa suuren puun alta, jossa on hyvä levätä.

Alttarikaide peittää antependiumin alaosaa. Tärkein symboli, valo, näkyy kaiteen yli kirkonpenkkiin. Helena Vaari on sovittanut ainutlaatuisten tekstiilin värit kirkkoon sopiviksi.

Valkoisen kirjaliinan aiheina ovat koivun lehdet ja valo alttarilta. Aurinko koivun lehdillä on kuin kultaa keväällä, kesällä ja syksyllä. Köynnösmäinen muoto toistuu kirkon ornamenteissa.

Valkoisen messukasukan edessä kirjonta on kuin kallisarvoinen koru. Kultainen lilja on kehyksissä, sen ympärille on kirjottuja kangashelmiä.

Kasukan takana on köynnösristi, joka muodostuu liljoista ja vihreistä lehdistä. Lilja on Marian ja Jeesuksen symboli. Sen muoto toistuu kirkon rakenteissa ja muistuttaa Tornion puukirkossa seurakuntatalon kirkkosalissa, kun kasukkaa käytetään seurakuntatalon messuissa.

Valkoisessa kalkkiliinassa on aurinkosymboli kirjaliinan keskellä. Auringon säteet ulottuvat tekstiilin reunoille saakka. Auringon keskelle Helena Vaari kirjoi ristin muotoon vuorikristalleja. Ulkoreunassa on pieniä versoja, jotka nousevat auringonvalossa.

Valkoinen papin käyttämän stolan takaosassa, niskassa, on samanlainen risti kuin Tornion kirkon katolla. Stolan edessä, vasemmalla puolella, on kultaisia liljoja ja vihreitä lehtiä kuten saarnatuolin puukaiverrukissa.

Tekstiilitaiteilija, käsityömestari Helena Vaari on suunnitellut ja valmistanut ainutlaatuisia
kirkkotekstiilejä viiteentoista kirkkoon Suomessa sekä kuusi piispankaapua. Viimeisen 37 vuoden
aikana hänen käsistään on lähtenyt lähes 450 sakraalitaideteosta.

Kirkkotekstiilit valmistettiin jo keskiajalla kirjomalla ja ompelemalla. Helena Vaarin taidekirjonta
pohjautuu vanhaan perinteeseen tämän päivän menetelmillä. Vaarin tekniikka on vaativaa
taidekäsityötä, jossa langat ja kankaat ovat värejä ja neula on sivellin. Taiteensa on maalausta
ompelukoneella, jossa jokainen tikki on erilainen.

Helena Vaari: Toivon, että kirkkotekstiilini tuovat omalla tavallaan iloa, lohdutusta ja toivoa kirkossa kävijälle.

Lisätietoa: 
Tekstiilitaiteilija Helena Vaari  helena@helenavaari.fi   p. 050 384 7071     www.helenavaari.fi
Tornion seurakunnan kirkkoherra Mirja-Liisa Lindström mirja-liisa.lindstrom@evl.fi  040 688 6991