Puoli vuotta jouluun. Ihana kesäinen vihreys piirittää maiseman, vedet liplattavat vapaina, aurinko lämmittää. On tämä upea tämä pohjoisen vuodenkierto. Nyt on aika nauttia valosta ja kesästä.

Lapsuudessa kesätkin tuntuivat olevan paljon pitempiä kuin nyt ikääntyneenä, mutta kesäistä nautintoa aika ei ole vienyt. Miten suloista onkaan upottaa varpaansa lämpimään ruohoon tai rantaveden hiekkaan.  Miten makealta maistuvatkaan uudet perunat, mansikat tai mustikat.

On nautinto istua rannalla tai laiturilla tuijottamassa mato-ongen kohon hyppelyä aalloilla, lasten leikkimistä rantahietikolla. Kesäiset ilot eivät ole ihmeellisiä, mutta voi miten ne ovat ihania. Voin jo tätä kirjoittaessani tuntea rantakallion lämmön siinä istuessani.

Suvivirsi muistuttaa meitä kauniisti sanoillaan "…kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen, nyt siunaustaan suopi taas lämpö auringon, se luonnon uudeks luopi, sen kutsuu elohon". Elämä koostuu pienistä onnenhetkistä. Moni meistä odottaa jotain suurta, mutta usein huomaamme, että pienikin on merkityksellistä. Tässä ja nyt eläminen ei kuulu omiinkaan hyveisiini. Usein huomaan ajattelevani, että sitten-kun… Mutta jospa sitten-kun ei tulekaan? Siksi meillä on tässä ja nyt. Nauttikaamme siis suven suloisuudesta ja luojan luonnon kauneudesta.

Siunattua keskikesän juhlaa sinulle ja rakkaillesi